Pariisi-Dakar -kirjarallin vaiheet

Vuosi sitten lähdin innolla ajamaan Pariisi-Dakar -kirjarallia. Alkumatkalla peli kulki ja vauhti oli hyvä, ja olin varma, että maaliin päästään tuota pikaa. Katsoin etappeja valmiksi matkan varrelle, mutta ensin suoritin kolme erikoiskoetta Pariisissa loistavalla ajalla:

Reetta Niemensivu: Maalarisiskot (blogissa 9.2.20)
on viehättävä sarjakuva neljästä suomalaisesta kuvataiteilijaystävyksestä, jotka muun muassa opiskelivat yhdessä Pariisissa yli sata vuotta sitten.

Fred Vargas: Pystyyn, kuolleet! (blogissa 14.2.20)

on rikoskirja, joka sijoittuu Pariisiin ja jossa neljä velmua kaverusta - neljä evankelistaa heidän etunimiensä mukaan - joutuu murhaajajahtiin virkaheiton poliisin kanssa. Pidän Vargasin kirjojen erikoisista tyypeistä ja huumorista.

Nina George: Pieni kirjapuoti Pariisissa (blogissa 31.5.20)

on hieman surumielinen, hyvin tunteellinen ja mietteitä viljelevä kirja, joka alkaa Seinen varrelle pysäköidystä kirjakauppalaivasta ja päätyy Etelä-Ranskaan.

Nina Georgen kirjan matkassa kulkupelini oli jo Provencessa, ja Algeriasta erotti enää Välimeri. Silloin auto alkoi pahasti piiputtaa ja meinasi jo jäädä tienposkeen kokonaan. Onneksi kirjaralli jatkui yhden lisäkuukauden, ja varikolla auto saatiin kulkukuntoon. Luin sukuromaanin, joka sijoittuu sekä Ranskaan, myös Pariisiin, että Algeriaan:

Alice Zeniter: Unohtamisen taito (blogissa 18.1.21).

Seuraavaksi oli määrä mennä Timbuktuun, Maliin, mutta auto teki taas tenän, ja ralli oli keskeytettävä Algerian etapilla.

Kiitos haasteesta, Aino! Innostun aina maahaasteista ja haluan lukea maista, joista en ole aikaisemmin lukenut. Harmittelen, ettei auton rallikunto kestänyt loppuun asti. Sain kuitenkin uuden maan, Algerian, kirjalliselle kartalleni. 

2020: Kirjahyllyn aarteet 2 koosteessa

Kirjasähkökäyrän Mai pisti pystyyn toista vuotta peräkkäin Kirjahyllyn aarteet -lukuhaasteen, tällä kertaa numero kakkosen. Kuva on lainattu Kirjasähkökäyrästä. Nimensä mukaisesti haasteessa luetaan oman hyllyn kirjoja. Niitä, jotka tuppaavat jäämään lukematta, kun nehän ovat aina saatavilla, kun taas lainatut kirjat pitää palauttaa määräaikana.

Luin 14 oman hyllyn kirjaa (vuosi sitten 22). Kirjasto on kirjallinen hovihankkijani. Tänä vuonna hurahdin myös Bookcrossingiin eli kirjojen kierrättämiseen. Sitä kautta on hyllyyn tullut lukemattomia lukemattomia opuksia ja toisaalta olen vapauttanut omia luettuja uusille lukijoille. Osa viipyy lyhyen ajan, osa saattaa majailla hyllyilläni kuukausia tai ehkä vuosia, mutta niitä en ole ottanut mukaan haasteeseen, koska ne ovat kiertäviä kirjoja.

Viime vuoden tapaan listaan oman hyllyn aarteet sen mukaan, miten ne ovat hyllyilleni kivunneet. Alla on katsaukseni.

Kiitos, Mai, haasteesta!

Vuonna 2020 luetut kirjanhyllyn aarteet

Arvontavoittona saatu

     William Anderson: Laura Ingalls Wilder - A Biography

Omat ostot (painetut kirjat)
     Helena Ruuska: Elämän kirjailija Eeva Joenpelto

     Jari Järvelä: Tyttö ja pommi

     Stephenie Meyer: Kemisti (ei bloggausta)

Omat ostot (e-kirjat ja äänikirjat)
     JP Koskinen: Tulisiipi

     Nina George: Pieni kirjapuoti Pariisissa

     Seppo Jokinen: Suurta pahaa

Kirjaston poistomyynnistä ostetut
     Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista

Kirjaston asiakkaiden vaihtohyllystä poimitut

     John Galsworthy: Omenapuu
     Pirkko Arhippa: Verta veitsen terällä (ei bloggausta)

Lukukappaleina & Elisa-kirjan asiakaslahjana saadut:
     TaoLin: Kaunis maailma

     Heather Morris: Auschwitzin tatuoija
     Pirjo Puukko: Kunnes jalkasi kantavat
     Tero Seppänen: Suruttomat urut

2020: Tietokirjabingoilua ja helmeilyä

Tietokirjoja tulee luetuksi liian harvakseltaan, joten vuoden 2020 alussa oli kiva löytää Kirjat kertovat -lukupäiväkirjasta Tietokirjabingo. Jospa se innostaisi tarttumaan tietoon useammin. Bingo on ollut mielessä tietokirjoja lukiessa, mutta vasta nyt vuoden vaihtuessa mallaan ruksit ruudukkoon ja katson, saanko yhtään täyttä riviä. Sen olisi varmaan kuulunut mennä niin, että rasti ruutuun aina heti kirjan tultua luetuksi, mutta käynee se näinkin.

Onnistuin saamaan yhden täyden BINGON! Ei taida bingon ansiota olla, mutta tänä vuonna luin hieman tavallista enemmän tietokirjoja, kymmenen kaikkiaan. Pari niistä oli kuvitettuja lasten tietokirjoja ja yksi sarjakuva. Tässä saaliini:

BINGO:

Bloggaajan suosittelema kirja: Suomen lasten linnakirja (Leena Lumi -blogissa)
Kirja kertoo maasta. johon haluan matkustaa: Tyttö ja teeseremonia (Japani)
Kirjan aihe on ajankohtainen: Ankeriaan testamentti (uhkaava sukupuutto)
Julkisuuden henkilön elämäkerta: Elämän kirjailija Eeva Joenpelto
Kirjassa on eläimiä: Suomen lasten majakkakirja (lokki ja hylje ja muita)

MUUT:

Kirjassa on valokuvia: Laura Ingalls Wilder - A Biography

Kirjan aihe on minulle tuttu: Maalarisiskot (taiteilijoiden elämäkerroista)
Kirjan nimi herättää tunteita: Kuinka kirjoitan romaanin
Opin kirjasta jotakin uutta: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen
Kirja jota suosittelen muillekin: Kirjoittamassa

Vuosi 2020

Kuluneena vuonna(kaan) en saanut Helmet-haastetta täyteen, se on tapahtunut vain kerran, kun Suomen 100 vuoden kunniaksi luin 100 kirjaa! En kuitenkaan jatka enää viime vuoden haastetta, kun uusi Helmet on jo julkistettu muutama päivä sitten (täällä)! Sain vuonna 2020 kaikkiaan 45 kohtaa suoritetuksi, ja lista luetuista kirjoista on omalla sivullaan.

Jostain syystä lukemistoni alkukielten valikoima oli viime vuonna tavallista suppeampi. Siksi käytin yhtä kirjaa, Tyttö ja teeseremonia (linkki yllä), kahteen kohtaan eli 

29. Japaniin liittyvä kirja, ja

32. Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa.

Kahdesta kirjasta en kirjoittanut blogiin, mutta niillä saan somasti kuitatuksi lukuhaasteen kaksoiskohdan 

47.-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samantapaiset nimet

     Debbie Macomber: The Inn at Rose Harbor

     Elinor Lipman: The Inn at Lake Devine

Puuttumaan jäivät seuraavat kohdat:

11. Vaihtoehtohistoria

14. Urheiluun liittyvä kirja (hyllyssä odottaa Yksin : Romaani Paavo Nurmesta)

23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä (hyllyssä odottaa Näkymätön lapsi)

26. Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella .. Z .. (Zeniter:Unohtamisen taito kesken)

27. Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani.

Vähän mietin sitäkin, josko jättäisin Helmet 2021 väliin, mutta en kuitenkaan malta. Kirjojen sijoittaminen 50 kohdan listaan on sen verran hauskaa. Uusi lista vaikuttaa viimeaikaisia helpommalta, mutta voihan siellä piillä yllätyksellisiä hankaluuksia.

Rauhan lukuhaaste koosteessa

24.10. tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun Yhdistyneet kansakunnat, YK, perustettin. Tänä vuonna on kulunut yhtä monta vuotta siitä, kun toisen maailmansodan taistelut päättyivät. Näiden innoittamana Jokken kirjanurkassa alkoi vuoden alussa Rauhan haaste, johon on luettu toiseen maailmansotaan jollain tapaa liittyviiä kirjoja. Haaste päättyy huomenna.

Lähdin mukaan ajatuksena lukea ainakin pari kirjaa sodasta. Kirjoja on ihan huomaamatta kertynyt kahdeksan, sillä aika monessa uudessakin romaanissa käsitellään sotaa joko pääaiheena, takaumin tai yhtenä merkittävänä teemana.

Vain yksi kirjoista, Veijo Meren jo klassikoksi muodostunut Manillaköysi, kertoo varsinaisesta sodankäynnistä, mutta siinäkin sotatarinat kuvaavat sodan niin sattumanvaraiseksi ja kaoottiseksi toiminnaksi, että sotasankaruutta siitä ei löydä etsimälläkään. Muut kolme Suomen talvi- ja jatkosotaan liittyvää kirjaa kertoo kotirintaman naisten elämästä sodan aikana. Viides kotimainen, JP Koskisen Tulisiipi, taas sijoittuu osittain Suomen itärajan taakse ja Neuvostoliiton suureen isänmaalliseen sotaan.

Ulkomaisista teoksista yksi on tositapahtumiin perustuva fiktiivinen selviytymistarina keskitysleiriltä ja kaksi pohjoismaisia romaaneja. Niin islantilainen dekkarisarja ja sen kuvaama liittoutuneiden miehitys kuin norjalaisen romaanin takaumat sodanaikaiseen saksalaismiehitykseen ja norjalaisen vastarintaliikkeen toimintaan ovat minulle uusia näkökulmia toiseen maailmansotaan. 

Kaikki olivat hyviä kirjoja ja mieluisia luettavia. Suurimman vaikutuksen tekivät Heidi Könkään Mirjami ja Per Pettersonin Hevosvarkaat. Kiitos, Jokke, haasteesta. Toisten kirjoituksia ja koosteita on kiva bongailla.

Linkit luettuihin:

Talvi- ja jatkosota Suomessa (kotirintama)
     Heidi Köngäs: Mirjami

     Enni Mustonen: Sotaleski
     Pirjo Puukko: Kunnes jalkasi kantavat

Talvi- ja jatkosota Suomessa (sotarintama)
     Veijo Meri: Manillaköysi

Neuvostoliiton suuri isänmaallinen sota
     JP Koskinen: Tulisiipi

Islannin ja Norjan miehitys
     Arnaldur Indriðason: Petsamo

     Per Petterson: Hevosvarkaat

Natsien vankina keskitysleirillä
     Heather Morris: Auschwitzin tatuoija

Naisklassikkohaasteen kooste

Hyvää huomista naistenpäivää! Huomenna päättyy myös vuoden kestänyt naisklassikkojen haaste Joka päivä on naistenpäivä, jota on vetänyt Laura (Mitä luimme kerran -blogista) ja Mira. On siis aika koostaa luettua.

Tällä haastekierroksella luin sekalaisesti naisklassikkoja eli vähän kaikenlaista: brittinobelistin kissatarinoista suomalaiseen painosten kuningattareen, iki-ihanasta Anna-sarjasta kotimaiseen tasa-arvoa ajaneeseen naiseen. Kaikkiaan luettuja kirjoja kertyi kahdeksan, mukana on kaksi runokokoelmaa ja kaksi novellia/pienoisromaania. Tässä lista luetusta:

    Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar (romaani 1847)

    Minna Canth: Agnes (novelli, 1892, selkomukautus 2019)

    Minna Canth: Kauppa-Lopo (novelli, 1889)

    Saima Harmaja: Huhtikuu (runoja, 1932)

    Eeva Joenpelto: Vetää kaikista ovista (romaani, 1974)

    Sillalla soi satakieli : Lydia Koidulan runoja suomeksi (2018)

    Doris Lessing: Kissoista (novelleja 2002) (Nobel 2007)

    L. M. Montgomery: Anne of the Island (nuortenkirja 1915)

Kaikki kirjat olivat mieleistä luettavaa. Agneksessa ihastelin selkokielen kykyä välittää kirjan tunnelmia ja henkilöiden tunteita. Saima Harmajan Huhtikuussa palasin teini-ikäisen minäni runoihastukseen ja Lydia Koidulan runoissa yhden Harmajan esikuvan tuotantoon. Mielenkiintoista muuten oli se, että ennen vuotta 2018 ei suomeksi ole julkaistu yhtään kokoelmaa Koidulan runoista. Eeva Joenpellon Vetää kaikista ovista oli todella hieno ja kiinnostava 20-luvulle sijoittuva sukusaagan aloitus, joka sai minut ihmettelemään, miksen ole lukenut enempää Joenpeltoa.

Vuosi sitten naistenpäivänä päättyi saman haasteen ensimmäinen osa. Silloin olin ottanut tavoitteeksi lukea erityisesti naisnobelistien teoksia, ja lukemistani viidestä kirjasta nobelistit olivat kirjoittaneet neljä (Buck, Lagerlöf, Morrison, Mülller). (Linkki koosteeseeni.) Tänä vuonna lukuun päätyi yksi nobelisti lisää, Doris Lessing. Tämän jälkeen valloittamista odottavat vielä seuraavat naisnobelistit: 
     italialainen Grazia Deledda (Nobel 1926)
     norjalainen Sigrid Undset (1928)
     chileläinen Gabriela Mistral (1945)
     ruotsalainen, saksaksi kirjoittanut Nelly Sachs (1966)
     etelä-afrikkalainen Nadine Gordimer (1991)
     itävaltalainen Elfriede Jelinek (2004)
     valkovenäläinen Svetlana Aleksijevitš (2015)
     puolalainen Olga Tokarczuk (2019, vuoden 2018 palkinto)

Ja näin naistenpäivän aattona voi vaikka päivitellä sitä, että vuosina 1901-1989 kirjallisuuden Nobel-palkinnon oli saanut 80 miestä ja vain 6 naista. Sen jälkeen tilanne on korjaantunut hitusen, kun jokaisella seuraavalla vuosikymmenellä palkintoja on myönnetty naiselle kolme kertaa, mutta edelleen vuosien 1901-2019 kokonaistilanne on, että miehet ovat saaneet kaikkiaan 101 palkintoa ja naiset 15.

Kiitos, Laura, haasteen vetämisestä ja houkuttelusta klassikkonaisten kirjojen äärelle!

Elämä, kerta kaikkiaan! -haasteen tarina

Vuosi sitten Kirjaluotsi-blogi julkaisi Elämä, kerta kaikkiaan! -haasteen, jossa on luettu elämäkertoja, muistelmia ja autofiktiota. Jätin fiktiiviset oikeasti elänneiden henkilöiden elämäkerrat ja heistä kirjoitetut romaanit pois haasteesta.

Kirjoja kertyi täysi tusina. Siinä on mukana viisi perinteistä elämäkertaa - kolme kirjailijan, yksi näyttelijän ja yksi formula-ajajien henkistä hyvinvointia ja suorituskykyä kehittänyt lääkäri. Yksi kirjailijaelämäkerroista on kuvakirja lapsille. Lisäksi luin vielä kirjailijan lapsuuden joulumuistoista. Loput kuusi teosta ovat omaelämäkerrallisia romaaneja. Niistä kaksi on suomalaisten, kaksi unkariilaisen ja kaksi kanadanvietnamilaisen kirjoittamia.

Kirjaluotsi keksi hauskan tavan koostaa haastekirjat eli tehtävänä on kirjoittaa keksityn henkilön tarina luetuista elämäkerroista ja romaaneista. Alla on tarina lukemastani tusinasta. Numerot hakasulkeissa viittaavat luettuun kirjaan, jotka listaan vielä lopuksi, ja kaarisulkeisiin olen laittanut tarinaa kuljettavia lauseita, joita ei kirjoista löydy.

Tästä pääsee haasteen koontipostaukseen, josta löytyy muiden elämäkertoja lukeneiden tarinoita. Kiitos, Kirjaluotsi, kivasta haasteesta ja luovasta koosteohjeistuksesta!


Elämä, kerta kaikkiaan! 

(Minulla on ollut vaiheikas elämä.) Synnyin Kaakkois-Aasiassa Vietnamissa, mutta olin vasta kymmenvuotias, kun perheemme pakeni sieltä ja päätyi monen mutkan kautta Kanadaan. (Tuosta ajasta alkaen olen muuttanut mielelläni paikasta toiseen.) 
"Oikeastaan minusta on aina mukava muuttaa, koska muutto on hyvä tilaisuus vähentää tavaramäärää ja hylätä esineitä. Silloin muistista voi tulla oikeasti valikoiva ja sen sopukoihin jää vain sellaisia kuvia, jotka pysyvät valoisina suljettujenkin silmien takana. Muistelen mieluummin kaikenlaisia sisäisiä kutinoita, huumaavia tuntemuksia, liikutuksen hetkiä, epäröintejä, häilyväisyyttä, hairahduksia." [1]

(Paetessamme) kulkuneuvomme pysäytettiin ja jouduin muiden mukana keskitysleirille. Olot siellä olivat kauhistavat, mutta nälkä ja sairaudet tekivät minusta ihmeen välinpitämättömän. Se kaikki alkoi tuntua suorastaan normaalilta. Sitten meidät vapautettiin. [2] Kanadassa kasvoin aikuiseksi. Sukuni vaati minua kihlautumaan erään vietnamilaisen miehen kanssa, tapailimme hänen kanssaan siihen aikaan, mutta se päättyi tylysti ja ikävästi. [3]

(Niinpä jätin Kanadan ja matkustelin muissa maissa.) Keskitysleiriltä jäi sellainen vaikutus, että en voinut ajatellakaan haluavani lapsia, sillä näin julmaan maailmaan ei pitäisi syntyä lisää ihmisiä. [4] (Sen sijaan syöksyin kaikenlaiseen hullutukseen.) Päätin silkasta päähänpistosta hakeutua opiskelemaan Neuvostoliittoon Leningradiin tullakseni näyttelijäksi. En osannut sanaakaan venäjää, mutta opiskelin ulkoa Pushkinin tekstiä pääsykoetta varten, ja pääsin kummastuksekseni sisään teatterikouluun. [5] 

(Venäjältä kävin kerran) Suomessa joulun aikaan, majoituin vanhassa maalaistalossa. Menin isäntäperheeni kanssa jouluaamuna kirkkoon, jossa jumalanpalvelus tapahtui (vanhan ajan tapaan), ja mekin menimme kirkonkylään reellä pimeässä pakkasaamussa. Se oli mieleen jäävä kokemus. [6] (Yhtä lailla muistelen erästä matkaani Egyptiin, jossa) matkustin junalla Luxorista Assuaniin. [7]

(Venäjällä) kiinnostuin jääkiekosta ja halusin oppia pelaamaan sitä ammattilaisena. Siitä ei tullut mitään, mutta oleskellessani Etiopiassa ymmärsin jotain tärkeää urheilusta ja urheilijoista ja kehitin valmennusmenetelmän, jota voittoisimmat formula-ajajat käyttävät vieläkin. [8]

(Kaiken tämän jälkeen ei ole ihme, että minusta tuli kirjailija. Kirjoittaessani ensimmäistä runokokoelmaani) sain tiedon, että isäni oli yllättäen kuollut. Se herätti minussa valtavan kuolemanpelon [9], ja runoissani laitoin paperille tuntojani sairaudesta ja kuolemasta, joskin myös keväällä heräävästä luonnosta. [10] (Ymmärsin kuitenkin pian, että runot eivät ole vahvinta aluettani, vaan) olen proosan kirjoittaja ja varsin tomera ja määrätietoinen olenkin. Olen kirjoittanut paljon naisten asemasta, sillä minulle on ollut hyvin tärkeää, että tytöillä on samat mahdollisuudet koulunkäyntiin kuin pojilla. [11] Olen ollut yllättynyt, että eräs kirjasarjani on nostanut minut painosten kuningattareksi, ja kyllä se on yllättänyt muutkin. [12]

1. Kim Thúy: Ru
2. Imre Kertész: Kohtalottomuus
3. Kim Thúy: Vi
4. Imre Kertész: Kaddish syntymättömälle lapselle
5. Ville Haapasalo & Kauko Röyhkä: Et kuitenkaan usko - Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä
6. Anni Polva: Joulumuisto
7. Ranya ElRamly: Auringon asema
8. Oskari Saari: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
9. Petri Tamminen: Musta vyö

10. Ritva Ylönen: Saima Harmaja : Sydänten runoilija 1913-1937

11.Virtanen & Pelliccioni: Minna! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot

12. Helena Ruuska: Elämän kirjailija Eeva Joenpelto

Kirjahyllyn aarteet -lukuhaaste kootusti

Vuosi sitten alkoi Kirjasähkökäyrä-blogissa haaste Kirjahyllyn aarteet, joka päättyi eilen. Siinä oli tarkoitus lukea oman kirjahyllyn aarteita. Pitkin vuotta arvoin mielessäni, mitkä kirjat ovat aarteita. Nekö, jotka ovat muhineet kirjahyllyissäni hyvän tovin ja siksi muuttuneet aarteiksi? Vai erityisesti arvostamani kirjat? Lopulta päädyin siihen, että kaikki hyllyissäni majailevat kirjat ovat aarteitani, ovat ne sitten päätyneet kotiini vuosia sitten tai vasta vähän ennen vuoden päättymistä.

Luin kaikkiaan 22 oman hyllyn aarretta. Minua alkoi kiinnostaa, miten kirjat ovat minulle päätyneet, ja siksi listaankin ne hankintatapojen mukaan. Noin yleensä luen ja kuuntelen eniten kirjaston kirjoja, ja viime vuonna kuuntelin myös Storytel- ja BookBeat -palvelujen kautta. Hankin vanhempia opuksia kirjaston poistomyynneistä, joskus kirpputoreilta, ja kirjaston kirjanvaihtohyllyiltä voi tehdä löytöjä.

Kirjanhyllyn aarteet -lukuhaasteen jatko julkistettiin tänään Kirjasähkökäyrässä. Kiitos, Mai, haasteen luotsaamisesta! 

Vuonna 2019 luetut kirjahyllyn aarteet

Lahjaksi olen saanut muutama vuoosi sitten Lehtolaisen dekkarin.
     Leena Lehtolainen: Minne tytöt kadonneet

Asiakaslahjat & arvostelukappaleet
     M. Costello & N. Richards: Murha Thamesin varrella
     Leena Lehtolainen: Turmanluoti
     Tiina Martikainen: Surmanpolku
     J.S. Meresmaa: Lintuhäkin muotoinen soittorasia

Blogiarvonnasta olen saanut tämän klassikon.
     L. M. Montgomery: Sininen linna

Netistä taas latasin ilmaiseksi nämä pienproosaklassikot.
      Minna Canth: Agnes
      Stein Riverton: Salaperäinen vihollinen

Oma ostos (e-kirjat)
     M. Costello & N. Richards: Kartanon salaisuus ja Murha Kuunvalossa
     Peggy Hanson: Deadline Yemen

Oma ostos (painetut kirjat)
     Johan Bargum: Syyspurjehdus
     Minna Canth: Kauppa-Lopo
     Margriet de Moor: Kreutzersonaatti
     Aleksi Wilenius: Tähdet ovat aina yllämme

Oma ostos (äänikirjat)
     Eva Frantz: Sininen huvila
     Christian Rönnbacka: Operaatio Troijalainen
     Christian Rönnbacka: Julma

Kirjaston poistomyynnistä olen usein tehnyt löytöjä.
     Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
     Pearl S. Buck: Hyvä maa
     Amos Oz: Mieheni Mikael

Kirjaston kirjanvaihtohyllystä taas löytyy uudempiakin kirjoja.
     Elly Griffiths: Käärmeen kirous
     Ferdinand von Schirach: Collinin tapaus

Koosteessa toisen vuosikerran Kuukauden kielet

Toinen vuosi Aukeamia-blogin Kuukauden kieli -haasteen parissa innosti ihan yhtä paljon kuin edellinen vuosikin (vuoden 2018 kooste täällä), ja löysin hienoja teoksia, jotka olisivat saattaneet jäädä lukemattomien pinoon ilman kirjamatkailun nostetta. Haasteen tavoitteena oli lukea joka kuukausi jotain alun perin sen kuukauden kielellä kirjoitettua.

Oma kielten tusinani on alla. Kirjat kertyivät koko vuoden aikana, joskus  nimikkokuukautenaan, toisina kertoina ennen tai jälkeen. Joistain kielistä kirjoja kertyi useampi kuin yksi kuten esimerkiksi virosta, sillä ihan haasteesta riippumatta virolainen kirjallisuus kävi kiinnostamaan. Minulla oli aikomus lukea myös yksittäisiä novelleja romaanien lisäksi, mutta se onnistui vain koreaksi kirjoitettujen osalta. Huomasin, että minun on vaikea motivoitua lyhyistä yksittäisistä novellieista, vaikka yleensä luen novellikokelmia mielelläni. Ja silti: kaksi lukemaani korealaista novellia ovat jääneet niin hyvin mieleeni, että muistan vieläkin niiden tapahtumat ja tunnelman!

Kuukauden kielet ja kirjat 2019

  Tammikuu: korea

       Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (romaani)

       Mun-yol Yi: Winter That Year (novelli Etelä-Koreasta)

       Ji-myung Lee: After the Gunshot (novelli Pohjois-Koreasta)

- Kyung-sook Shinin romaani oli hyvä lukukokemus. Novellien luku jäi näihin kahteen, vaikka kumpikin jätti mieleen pitkäkestoisen vaikutelman.

  Helmikuu: norja

       Anne B. Ragde: Perintötila (romaani)

       Stein Riverton: Salaperäinen vihollinen (salapoliisikertomus)

- Ragden kirja ei tehnyt ihan yhtä suurta vaikutusta kuin sarjan aikaisemmat osat, mutta viihdyin silti hyvin tämän neljännenkin osan kanssa. Löysin Rivertonin salapoliisitarinat netistä ja huomasin, että hänhän on ollut varsin tuottelias dekkaristi viime vuosisadan alkupuolella. Arvoituksia Sherlock Holmesin hengessä.

  Maaliskuu: islanti

       Sjón: Argon lastu (romaani)

       Arnaldur Indriðason: Varjojen kujat (dekkari)

  Huhtikuu: unkari

       Imre Kertész: Kohtalottomuus (romaani)

       Imre Kertész: Kaddish syntymättömälle lapselle (romaani)

- Kertészin teokset jättivät vahvan jäljen. Hienoja, erilaisia kirjoja keskitysleiristä ja sieltä selviämisestä!

  Toukokuu: albania

       Ismail Kadare: Särkynyt huhtikuu (romaani)

- Tämäkin oli yksi vuoden mahtavia lukulöytöjä, joka avasi albanialaisen kulttuurin piirteitä koskettavalla tavalla.

  Kesäkuu: hollanti

       Margriet de Moor: Kreutzersonaatti (romaani)

- Pieni, hieno romaani musiikista, rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta.

  Heinäkuu: kiina

       Shiwu: Kaivoin lammen kuuta varten (runoja, mietelmiä)

  Elokuu: viro

       Kai Aareleid: Korttitalo (romaani)

       Sillalla soi satakieli : Lydia Koidulan runoja suomeksi

       Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus

       A. H. Tammsaare: Rakastin saksalaista (romaani)

  Syyskuu: heprea

       Amos Oz: Mieheni Mikael (romaani)

- Reilu vuosi sitten kuolleen kirjailijan pääteokseksi mainittu avioliittoromaani 50-uvun Jerusalemista. Innostaa lukemaan lisää Ozia.

  Lokakuu: tanska

       Katrine Engberg: Krokotiilinvartija (dekkari)

- Dekkaristin esikoinen, aloittaa sarjan. Ihan mukiinmenevä skandidekkari.

  Marraskuu: tšekki

       Zdeněk Miler & Hana Doskočilová: Myyrä ja lumiukko (lastenkirja)

- Tunnetun animaatiotaiteilijan herttainen kertomus ystävyydestä.

  Joulukuu: kreikka

       Akhilleus Tatios: Leukippe ja Kleitofon (romaani)

- Veikeä tarina täynnä rakkauden kiemuroita, pakoja ja seikkailuja. Viihderomaani toiselta vuosisadalta jKr. mainiosti nykysuomeksi käännettynä.

Kiitos, la plume, hauskasta ja antoisasta toisesta vuodesta erikielisen kirjallisuuden saroilla. Alun perin 24 eri kielellä kirjoitettua kirjaa kahdessa vuodessa. Tämä on ollut kivaa, mutta kolmanteen vuoteen ei ehkä riittäisi paukkuja enää!

Helmet-haaste 2019 melkein suoritettu

Hyvää alkanutta vuotta 2020! Ennen uuden lukuvuoden alkua ja uutta Helmet-haastetta on syytä vielä katsastaa, miten kävi vuoden 2019 Helmet-haasteen. Kokonaisuutena vuoden alussa haastekohdat tuntuivat kivoilta eivätkä kovin hankalilta, mutta niin vain kävi, että sain haasteen suoritetuksi vain melkein.

Luin 47 haasteen 50 kirjasta, viime vuonna lukema oli 44/50, joten parannusta on tapahtunut! Alkuvuodesta lähes kaikki lukemani kävi haasteeseen, mutta sitten jouduin jo etsimään sopivia kirjoja. Ja kaikkea en siis ehtinyt, vaikka kirjat oli jo katsottuna. En kuitenkaan jatka haastetta, sillä tänään alkava uusi Helmet-haaste jo kutkuttelee.

Helmet-haasteeseen 2019 luetut kirjat

1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot
       Ritva Ylönen: Saima Harmaja : Sydänten runoilija 1913-1937
     - hieno elämäkerta, joka liitti runoilijan runot hänen elämäänsä

2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä
       Ninni Schulman: Tyttö lumisateessa (dekkari)

3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue
       J.S. Meresmaa: Lintuhäkin muotoinen soittorasia (tarinoita)
     - Kummaa, kauhua, fantasiaa.

4. Kirjailijan ainoa teos
        Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (historiallinen romaani)
     - Hieno esikoinen!

5. Kirja on ollut ehdolla kotimaisen kirjallisuuspalkinnon saajaksi
        Katja Kettu: Rose on poissa (romaani)

6. Rakkausromaani
        L. M. Montgomery: Sininen linna (romaani)

7. Kirja kertoo paikasta, jossa olet käynyt
        Hanne Dahl: Vaara vierailee kylässä (dekkari)

8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäsi yleissivistykseen
        Minna Canth: Kauppa-Lopo (pienoisromaani/novelli)
    - Kaikki Canthin kirjat ovat suomalaista yleissivistystä.

9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja
        L. M. Montgomery: Anne of the Island (nuortenkirja)
    - Haasteen FB-sivulla kirja oli alle 18-vuotiaan listalla.

10. Rodullistetun kirjailijan kirjoittama kirja
         Imre Kertész: Kohtalottomuus (omaelämäkerrallinen romaani)
      - Rotunsa ja uskontonsa takia kiinni otettu ja vangittu.

11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa
         Pirjo Tuominen: Opettajatar (historiallinen romaani)

12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan
         Olli Jalonen: Taivaanpallo (historiallinen romaani)
      - Hieno, hieno kirja! Lukuvuoteni parhaita.

13. Kotimainen lasten- tai nuortenkirja
         Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni:
         Minna! Minna Canthin ihmeellinen elämä ja vaikuttavat teot

14. Kirjailijan sukunimi alkaa samalla kirjaimella kuin oma sukunimesi
         Veera Vaahtera: Rakkautta, vahingossa (chick lit)

15. Kirjassa käsitellään jotain tabua
         Arnaldur Indriðason: Saksalainen talo (dekkari)
      - Islantilaisnaisten ja amerikkalaisten miehityssotilaiden suhteet.

16. Kirjassa liikutaan todellisen ja epätodellisen rajamailla  
      Indrek Hargla:
         Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus (dekkari)
      - Koska kummitus!

17. Kirjassa on kaksoset
         Pearl S. Buck: Hyvä maa (romaani)

18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja
         Imre Kertész: Kaddish syntymättömälle lapselle (romaani)

19. Et pidä kirjan nimestä
         Oskari Saari: Aki Hintsa - Voittamisen anatomia (tietokirja)
      - Voittamisen anatomia ei innosta. Muuten hyvä kirja.

20. Kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria
          Kim Thúy: Ru (omaelämäkerrallinen romaani)
      - Vietnamin venepakolaisen tarina lapsuudesta Kanadan vuosiin.

21. Julkisuuden henkilön kirjoittama kirja
          Haapasalo & Röyhkä: "Et kuitenkaan usko..." (elämäkerta)
      - Kauko Röyhkä!

22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja
          Timo Parvela: Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä (lastenromaani)

23. Kirjan nimessä on jokin maa
           Peggy Hanson: Deadline Yemen (jännitys)

24. Sokkona hyllystä valittu kirja
          Ranya ElRamly: Auringon asema (autofiktio)
      - Kirjaston vaihtohyllyltä löytynyt BookCrossing kirja.

25. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
         Stein Riverton: Salaperäinen vihollinen (salapoliisikertomus)
      - Tunnettu ja tuottelias norjalainen dekkaristi saddan vuoden takaa.

26. Kirja, jota näet sinulle tuntemattoman henkilön lukevan
      - Näin junassa luettavan Noah Harrisin Sapiensia.

27. Pohjoismaisesta mytologiasta ammentava kirja
         Arnaldur Indriðason: Varjojen kujat (dekkari)

28. Kirjan kannessa on kuu
         Shiwu: Kaivoin lammen kuuta varten (runoja, mietelmiä)

29. Kirjassa nähdään unia
         Elly Griffiths: Käärmeen kirous (dekkari)

30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema
         Kai Aareleid: Korttitalo (romaani)

31. Kirjassa kuljetaan metrolla
         Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä (romaani)

32. Kirjan nimessä on ammatti   
          Anne Brönte: Agnes kotiopettajatar (romaani)

33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan
      
34. Kirjassa on usean kirjoittajan kirjoituksia
      Eeva Peura & Tarja Tervahauta: Lapseni on poissa - Kirja suruun

35. Kirjassa on yritys tai yrittäjä
         M. Costello & N. Richards: Murha kuunvalossa (dekkari)

36. Kirjassa ollaan yksin
         Anne B. Ragde: Perintötila (romaani)

37. Pienkustantamon julkaisu
         Aleksi Wilenius: Tähdet ovat aina yllämme (runoja)

38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja

39. Ihmisen ja eläimen suhteesta kertova kirja
         Hiro Arikawa: Matkakissan muistelmat (romaani)
      - Ihana, liikuttava kirja.

40. Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia
         Alex Michaelides Haahtela: Hiljainen potilas (jännitys)

41. Kirja sijoittuu aikakaudelle, jolla olisit halunnut elää
          Virpi Hämeen-Anttila: Kirkkopuiston rakastavaiset (dekkari)
      - 1920-luku kuulostaa hauskalta.

42. Kirjailijan nimi viehättää sinua
         Tomas Gads: Pirulainen (dekkari)
      - Kahden suomalaisen kirjoittajan kirjailijanimi.

43. Kirja seuraa lapsen kasvua aikuiseksi
         Katja Kärki: Jumalan huone (romaani)

44. Kirja kertoo Berliinistä
         Ferdinand von Schirach: Collinin tapaus (oikeussalijännitys)

45. Kirjan nimessä on kieltosana
         Haapasalo & Röyhkä: "Et kuitenkaan usko..." (elämäkerta)
      - Tähän laitoin saman kuin kohtaan 21.

46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö
         Sjón: Argon lastu (romaani)
      - Kreikkalaisen mytologian Kaineus.

47. Kirjassa on alle 100 sivua
         Saima Harmaja: Huhtikuu (runoja)

48. Kirja kertoo kuulo- tai näkövammaisesta henkilöstä
          Margriet de Moor: Kreutzersonaatti (romaani)
       - Sokea musiikkikriitikko.

49. Vuonna 2019 julkaistu kirja
          Terttu Autere: Kuokkavieraana kuolema (dekkari)

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja
         Paula Havaste: Pronssitähti (romaani)