Lukuvuosi 2019 numeroina

Olen vuoden alussa tavannut tarkastella lukemisiani numeroina, vaikken yleensä aseta itselleni lukumääräisiä tavoitteita. Vuosi 2017 oli tässä poikkeus, kun halusin Suomen juhlavuoden kunniaksi lukea 100 kotimaista teosta, ja koko vuonna luin vain yhden ulkomaisen kirjan!

Yleisesti voin todeta, että viime vuoden aikana luin kaikkiaan 86 kirjaa, hieman vähemmän kuin 2018, vaikkei ero ole kovin suuri. Valtaosa lukemistani kirjoista on romaaneja, ja niistä noin 30 % dekkareita ja jännitystä. Viime vuonna luin vähemmän lasten- ja nuortenkirjoja, novelleja ja runoja, ja sarjakuvia kertyi vain yksi, enkä siitä edes blogannut. 

Selkokirjana päiväkirjaromaani. Selkomukautus klassikosta

Uutuutena luin kaksi selkokirjaa, joista toinen oli kirjoitettu selkokirjaksi ja toinen selkomukautettu.

Luen tavallisesti paljon runsaammin kotimaista kirjallisuutta, mutta nyt olivat puntit aika lailla tasan eli suomalaisten kirjailijoiden teoksia oli vain kaksi enemmän kuin muunmaalaisten. Tähän vaikutti osaltaan osallistumiseni Kuukauden kieli -haasteeseen, josta kertyi juuri niitä muilla kielillä alun perin kirjoitettuja kirjoja. Linkin takaa löytyy oma kielten tusinani.

Aikaisemmin en ole laskenut erikseen kirjoittajien sukupuolta, mutta nyt totesin lukeneeni reilut 60% naisten kirjoittamia. Luulen, mutta en ole tarkistanut, että osuus on voinut olla korkeampi muina vuosina, ja osatekijänä voi olla samainen kielihaaste, sillä joiltain kielialueilta löysin helpommin suomeksi käännettyjä mieskirjailijoiden teoksia (albania, unkari, heprea). En tosin etsinyt kirjoja kirjoittajien sukupuolen mukaan enkä tiedä, onko kyse siitä, ettei naiskirjailijoiden kirjoja käännetä suomeksi tietyistä kielistä vai onko heitä ylipäätään vähän joissain maissa.

Luen edelleen paljon enemmän painettuja kirjoja kuin e-kirjoja, vaikka hankin lukulaitteenkin toissa vuonna. Neljännes lukemistani on e- ja äänikirjoja.

Uudempien kirjojen osuus kasvaa vuosi vuodelta. Nyt yli 50 % lukemastani oli julkaistu vuosina 2018-2019 ja noin 70 % 2010-luvulla. Silti vanhempi kirjallisuus 1800-luvulta alkaen kulkee mukana.

Mutta numeroihin. Sulkeissa on vuoden 2018 lukemat.

• luin/kuuntelin 86 (93) kirjaa, kourallisesta en blogannut
• näistä rikos- ja jännityskirjoja 25 (22)
• lasten ja nuorten kirjoja 4 (10)
• sarjakuvia 1 (7)
• tietokirjoja, muistelmia, elämäkertoja 8 (7)
• novellikokoelmia 4 (6), runokirjoja 4 (10)
• englanninkielisiä 2 (0)
• kotimaisia 44 (51) / ulkomaisia 42 (42)
• naisten 53 / miesten 32 / yhdessä 1 kirjoittamia (2018 en laskenut)
• painettuja kirjoja 63 (74) / e-kirjoja 12 (13) / äänikirjoja 11 (6)
• tämän vuoden (2019) uutuuskirjoja 28 (22)
• viime vuonna (2018) julkaistuja 18 (13)
• 2010-2017 julkaistuja 14 (aikaisemmin en laskenut)
• 1900-1940 julkaistuja 5 (4)
• 1800-luvulla julkaistuja 4 (Canth 1889&1892, A.Brontë 1847, Verne 1872) (2+1 satu)
• antiikki 1 (Akhilleus Tatios n. 100-200 jKr.)

Nyt on uusi lukuvuosi alkanut. Olen jälleen mukana Helmet-haasteessa, vaikka viime vuoden Helmet jäi osaltani niukasti vajaaksi. 

Lisäksi innostuin mukaan Ainon Pariisi-Dakar -kirjaralliin, jossa luetaan kirjoja kuudesta eri maasta Ranskasta Senegaliin. Se sopii minulle, sillä minä nyt vain tykkään haasteista, jotka laittavat etsimään kirjoja eri maista, ja afrikkalaista kirjallisuutta tunnen luvattoman vähän. Jokke heitti kiinnostavan Rauhan haasteen, jossa luetaan toiseen maailmansotaan sijoittuvia kirjoja. Ihan pakko siihen on osallistua, kun vielä lähiaikoina on blogiin tulossa jatkosodan kotirintamasta kertova romaani. Ja Klassikkohaaste 10 on vuorossa tämän kuun lopussa.

Muuten pyrin lopettelemaan kesken olevia haasteita. Kirjahyllyn aarteet päättyy huomenna, elämäkertojen, muistelmien ja autofiktion Elämä, kerta kaikkiaan! taas loppukuussa ja naisklassikkojen toinen vuosi naistenpäivänä maaliskuussa.

Antoisaa ja maailmoja avaavaa lukuvuotta meille kaikille!

Elämäni kirjojen kertomana

Blogeissa on kiertänyt viime viikkoina haaste, jossa kerrotaan omasta elämästä kirjojen nimillä. Joskus pari vuotta sitten vastailin samaan haasteeseen, mutta kooste jäi blogin luonnoksiin. Nyt päivitin sen. Alla kirjojen nimet kertovat elämästäni. Linkit ovat blogikirjoiituksiin. Haasteen laittoi liikkeelle Mai, ja siihen ovat tarttuneet ainakin  ketjukolaaja, Leena, MarikaOksa, Marjatta, Mrs Karlsson, riitta k, Takkutukka ja Taru, 

Mistä kirjat tulevat? Kirjapuusta tietenkin!
Kuvattu Riihimäen kirjaston puistossa.

ELÄMÄNI KIRJOJEN KERTOMANA

Lapsena olin:  Esikoisten lunastus
Nyt olen:  Risteyskohdat
Haluaisin olla:  Taivaanrantojen maalari
Ominaisuuteni, josta en luovu:  Nuku hyvin, Punahilkka
Taito, jota haluan kehittää:  Tiina etsii juuriaan ja Sukupuu
Kotini:  Sininen linna
Elämäni:  Arkielämää
Ohje, jota pyrin noudattamaan elämässäni:  Mene, rakasta
Asia, jota ilman en voisi elää:  Kahvitauko
Asia, jota en haluaisi kokea:  Kelmit
Työni:  Kahden maan Ebba
Työpöydälläni:  Toisten elämät
Yöpöydälläni:  Kello
Antavat voimaa: Hoida meitä hiljaisuus
Vievät voimia:  Ei valoa tunnelissa
Haaveilen:  Kaikki on mahdollista
Viestini ystävälle:  Sinun tähtesi
Minua mietityttää usein:  Rivien välissä
Minua pelottaa joskus:  Käärmeen kirous
Tulevaisuudensuunnitelmani:  Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia

Kirjankansibingon 2019 kooste

Kesän 2019 Kirjankansibingo päättyi eilen. Tänä vuonna ruudukon aiheet ja omat lukemiseni osuivat kohdalleen, sillä ehdin saada viisi bingoriviä, kun tavallisesti bingosaalis niin kirja- kuin kirjankansibingoissa on jäänyt kahteen (2014, 2016 ja 2018) tai kolmeen riviin (2015). Kiitos, Marika, hauskasta haasteesta!

Ensimmäinen bingo tuli vihreitten tähtien vaakariville:

Ovi: Christian Rönnbackan Julma

Mies: Tomas Gadsin Pirulainen

Piirroskuva: Arnaldur Indriðasonin Saksalainen talo

Kotieläin: Tiina Martikaisen Surmanpolku

Juoma: Agnès Martin-Lugandin Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia

Toinen bingo tuli harmaalla tähditetylle vinoriville:

Unenomainen: Hiro Arikawan Matkakissan muistelmat

Mies: Tomas Gadsin Pirulainen

Matkalla: Sanna-Leena Knuuttilan Ne lensivät tästä yli

Ei kuvaa: Leena Lehtolaisen Turmanluoti

Huonekalu: Anne Brontën Agnes kotiopettajatar

ja samalla kertaa kolmas bingo violetille pystyriville:

Puu: Hanne Dahlin Vaara vierailee kylässä

Ei kuvaa: Leena Lehtolaisen Turmanluoti

Jännitys: Indrek Harglan

Apteekkari Melchior ja Rataskaivonkadun kummitus

Kotieläin: Tiina Martikaisen Surmanpolku

Eksotiikka: Shiwun Kaivoin lammen kuuta varten

Neljäs bingo on keltainen pystyrivi:

Huonekalu: Anne Brontën Agnes kotiopettajatar

Lomahaave: Elly Griffithsin Käärmeen kirous

Väh. 5 eri väriä: Paula Nivukosken Nopeasti piirretyt pilvet

Juoma: Agnès Martin-Lugandin Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia

Raitoja: Veera Vaahteran Rakkautta, vahingossa

Eilen luin kirjan, jolla sain viidennen, vaaleanpunaisen bingorivin: 

Yö: Johan Bargumin Syyspurjehdus

Nainen: Minna Canthin Agnes (selko)

Matkalla: Sanna-Leena Knuuttilan Ne lensivät tästä yli

Piirroskuva: Arnaldur Indriðasonin Saksalainen talo

Kaunis vaate: Pirjo Tuomisen Opettajatar

Lisäksi ruudukossa on yksi kirja, joka ei kuulu valmiseen bingoriviin:

Lempiväri: Joel Haahtelan Adèlen kysymys

Kirjavuoteni 2018 summattuna

Kirjavuosi 2018 on takana päin ja edellisvuosien malliin summailen lukemisiani numeroina ja vaikutelmina. Huomaan, että olen jatkanut vuoden 2017 lukupuuhakkuutta: kun aiemmin luin ehkä 65 kirjaa vuodessa, vuosi sitten kirjoitin omaan tilastooni luvun 102. Yllätyksekseni saan nyt lähes yhtä ison luvun menneeltä vuodelta: 93.

Lukemisiini sisältyi aika paljon lyhyttä (tai lyhyehköä) proosaa, novellia, sarjakuvaa. Tiiliskiviromaaneja kaihdan, pelkään, että ne jäävät kesken. Viime vuonna luin runokirjoja tavallista enemmän, sillä osallistuin runohaasteeseen. Saman voi sanoa sarjakuvista ja novelleista. Sen sijaan lasten- ja nuortenkirjojen lukeminen väheni reilusti edellisestä vuodesta. (Sama informaatio löytyy numeroina postauksen lopusta.)

Valtaosan kirjoista luen edelleen perinteisinä paperikirjoina, mutta kesällä hankkimani Kobo-lukulaite näkyy kasvaneena e-kirjojen määränä. Ilmeisesti lukukokemus oli kummassakin hyvä, sillä kirjalistaa silmäillessäni en enää muistanut, missä formaatissa kirjat luin, piti tarkistaa bloggauksista. Äänikirjoja kuuntelin vähemmän kuin silloin, kun autossa oli vielä CD-soitin! Kuuntelu ehkä lisääntyy uudelleen, kun jouduin joulun alla vaihtamaan uudempaan puhelimeen. Vanhan kanssa ei ollut mahdollista kuunnella äänikirjoja esimerkiksi suoratoistopalveluista tai Ellibs-kirjastosta. 

Kirjoja on vaikea laittaa mihinkään keskinäiseen järjestykseen, ne voivat tehdä vaikutuksen niin monella eri tavalla ja säilyä mielessä eri syistä. Nostan kuitenkin tähän yhdeksän kaunokirjallista teosta, jotka ovat painaneet kevyen tai painavan muistijäljen sieluuni ja joko puhutelleet, viihdyttäneet tai synnyttäneet uusia ajatuksia tai tunteita. 

Luen enemmän kotimaista kuin ulkomaista. Vaikuttavimmat kotimaiset ovat suhteellisen tuoreita tapauksia, viime vuonna (Pastoraali, Rouva C) tai edellisenä vuonna (Kivitasku, Sandra) julkaistuja tai hieman vanhempia (Meriromaani). Joukossa on yksi sarjakuvaromaani, johon ihastuin (Emil ja Sofi). Näistäkin näkee, mistä pidän: Pastoraali on ainoa, joka ei ole historiallinen. 

Kuukauden kieli -lukuhaasteen houkuttelemana luin kansainvälisemmin kuin tavallisesti, sillä haasteessa luettiin joka kuukausi tietyllä kielellä alun perin kirjoitettu kirja. Näistä 12 kielellä kirjoitetuista teoksista ei kuitenkaan löytynyt suursuosikkeja, vaikka ne tarjosivat eksoottisia ja kiinnostavia nojatuolimatkoja Egyptiin, Japaniin, Vietnamiin, Chileen, Etelä-Afrikkaan, Turkkiin,  Azerbaidžaniin ja eri Euroopan maihin.

Kärkisijat ulkomaisissa lukukokemuksssani saa kolme pohjoisamerikkalaista klassikkoteosta. Se oikeastaan hämmästyttää minua, sillä luen vähän yhdysvaltalaista kirjallisuutta enkä oikein jaksa innostua edes muiden lukijoiden paljon hehkuttamista opuksista.  Ehkä olen lukenut vääriä kirjoja. Tai väärään aikaan. Kuin surmaisi satakielen, Liian paljon onnea sekä Minun kansani, minun rakkaani olivat kukin vaikutuksen tehneitä luettavia.

Ja dekkarinystävän on nostettava mieleen jääneet rikos- ja jännityskirjatkin summaukseen. Pidän itseäni kodikkaiden kevytdekkarien (cozy crime) ystävänä, mutta huomaan, että mieleen ovat parhaiten jääneet hiuksia nostattavia takaa-ajokohtauksia (Jään muisti ja Laserjuuri) tai selkäpiitä karmivia rikoksia ja suoranaista pahuutta (Irène ja Viisi) sisältäneet kirjat, joita kuitenkin luen vähemmän. Ehkä se lukiessa koettu pelko ja jännitys vain jäi jonnekin muistin lokeroihin. Valloittavan Ruth Galloway -sarjan aloitus (Risteyskohdat) sentään edustaa omimmalta tuntuvaa dekkaria: brittiläistä ja kotoisen tavallista, vaikka taitekohdassa sankaritar joutuu hengenvaaraan, mistä tietysti pelastuu, koska sarja jatkuu.

Olen osallistunut haasteisiin ahkerasti, liiankin ahkerasti. Haastekirjalistat löytyvät Helmet 2018 -lukuhaasteen ja Haaste 2018 sivuilta. Tänä vuonna tekee mieli leppoistaa vähän,  mutta niin sanoin vuosi sittenkin, ja paljonko se auttoi? 

Aloitan uuden lukuvuoden maltillisesti haasteiden osalta. Helmet 2019 -haastetta kokoilen taas siinä sivussa, ja juuri alkaneeseen Kuukauden kieli 2019 -haasteeseen etsin sopivaa luettavaa joka kuukausi, koska se oli viime vuonnakin niin kivaa. Ja sitten on luvassa  Klassikkohaaste 8 (luen naisnobelistin teoksen) ja naisklassikkoja (lisää naisnobelisteja) ja vielä erikseen L. M. Montgomeryä. Eiköhän näillä pärjäillä alkuvuosi.


Mutta niihin numerisiin tilastoihin. Sulkeissa on vuoden 2017 lukemat.

• luin/kuuntelin 93 kirjaa, muutamasta en blogannut (102 kirjaa)
• näistä jännitys- tai rikoskirjoja 22, joista yksi novellikokoelma (20)
• lasten ja nuorten kirjoja 10 + 1 yksittäinen satu (32)
• sarjakuvia 7 (4)
• tietokirjoja, mukana muistelmat ja elämäkerrat 7 (6)
• novellikokoelmia 6 (6)
• runokirjoja 10 (4)
• englanninkielisiä 0 (0), suomenkielisiä 93 (102)
• kotimaisia / ulkomaisia kirjoja  51/42 (101/1)
• painettuja kirjoja / äänikirjoja / e-kirjoja  74/6/13 (91/7/4)
• tämän vuoden (2018) uutuuskirjoja 22 (22)
• viime vuonna (2017) julkaistuja 13 (14)
• 1800-luvulla julkaistuja 2 kirjaa (Alcott, Huong) (2) & 1 satu (Topelius).
• 1900-1930-luvuilla julkaisuja 4 kirjaa (Kallas 1913, Harmaja 1935, T.S. Eliot 1939, sekä Lagerlöfin kertomukset kirjoitettu luullakseni v. 1900 molemmin puolin) (8).

Naisten aakkoset: N

Naisten aakkosissa olen päässyt N-kirjaimeen. Tarukirjan haasteessa toiset kirjaimet ovat helpompia ja toiset vaikeampia, jotkin lähes mahdottomia. Tähän asti on kuitenkin aina löytynyt jotain, kun olen etsinyt "... naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Kysymyksiä on kolme." 

   1. Kuka on suosikkikirjailijasi?

Mieleeni ei tule yhtään sellaista naiskirjailijasuosikkia, jolta olisin lukenut enemmän kuin yhden kirjan ja jonka nimi alkaa N-kirjaimella, joten nimeän suosikikseni Inka Nousiaisen Kirkkaat päivä ja ilta -teoksen perusteella. Näin siitä kirjoitin: Inka Nousiaisen pienoisromaani valloitti minut, pidin kovasti sen tarinasta ja kauniista kielestä.

   2. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Tietäisimmekö, miltä joulutontut näyttävät, ellei ruotsalainen Jenny Nyström (1854-1946) olisi sitä meille korteissaan näyttänyt? Ainakin Wikipedia on sitä mieltä, että hän on luonut pohjoismaisen kuvallisen tonttuhahmon. Wikimediassa hänen joulutonttujaan on näytillä hyvä valikoima.

   3. Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? tai Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille (myös muut kulttuurin alat käyvät)?

Pidin Juuli Niemen runokokelmasta Tuhat tytärtä, ja haluan tutustua hänen muihinkin teoksiinsa. Viime vuonna hänen romaaninsa Et kävele yksin sai lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Kuvituskuvasarjan on piirtänyt Kate Greenaway (1846-1901) vuonna 1886. Hän oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Lisää kuvan tietoja löytyy tästä.

Aakkoset tähän asti: 
        A  Apple Pie              K  Knelt for It
        B  Bit It                      L  Longed for It
        C  Cut It                     M Mourned for It
        D  Dealt It

        E  Eat It

        F  Fought for It

        G Got It

        H Had It

        I (no rhyme)

        J Jumped for It

Naisten aakkoset: M

Naisten aakkosia on mukava kirjoitella näillä kirjaimilla, joista löytyy vaihtoehtoja, ja vaikeutena on pikemmin valinta kuin edes yhden löytyminen...  Ennen pitkää on toinen ääni kellossa, viimeistään aakkosten loppupään lähetessä, mutta nyt vain nautin leppeästä helppoudesta. Tarkoitan tietysti Tarukirjan  aloittamaa Naisten aakkoset -haastetta, jossa olen M-kirjaimen kohdalla. Haasteessa "... etsitään naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Kysymyksiä on kolme." 

   1. Kuka on suosikkikirjailijasi?

Iki-ihanien Anna- ja Runotyttö-kirjojen luoja Lucy M. Montgomery on suosikkini. Anna-sarjaa olen lukenut suomeksi ja englanniksi (täällä ja täällä), nuorena, opiskelijana, aikuisena, ja aina se ilahduttaa uudelleen. Koska en vielä ole tarttunut Montgomeryn muihin kirjoihin, vaikka Sininen linna odottelee omassa hyllyssä, voisin sijoittaa kirjailijan kolmoskysymyksenkin alle.

   2. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Kukapa ei tuntisi Marimekon Unikko-kuosia, mutta se on vain yksi yli 500 kuosista, jotka Maija Isola suunnitteli Marimekolle työskennellessään sen palveluksessa 38 vuotta. Verhot, lakanat, pyyhkeet, pöytäliinat, suihkuverhot... Kotien sisustuksessa näkyy Isolan kädenjälki.

   3. Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? tai Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille (myös muut kulttuurin alat käyvät)?

Keväämmällä luin ensimmäistä kertaa Minna Canthia ja pidin lukemastani. Hänen muihinkin teoksiinsa haluaisin tutustua.

Kuvituskuvasarjan on piirtänyt Kate Greenaway (1846-1901) vuonna 1886. Hän oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Lisää kuvan tietoja löytyy tästä.

Aakkoset tähän asti: 
        A  Apple Pie              K  Knelt for It
        B  Bit It                       L  Longed for It
        C  Cut It     
        D  Dealt It

        E  Eat It

        F  Fought for It

        G Got It

        H Had It

        I (no rhyme)

        J Jumped for It

Naisten aakkoset: L

Naisten aakkosissa olen ehtinyt L-kirjaimeen. Tarukirjan aikatauluttomassa haasteessa "... etsitään naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Kysymyksiä on kolme." 

   1. Kuka on suosikkikirjailijasi?

Minulla on verraten uusi suosikki, jonka novelleihin olen kovasti tykästynyt, Maritta Lintunen. Jo aikaisemmin luin hänen novellinsa Sibeliuksesta, ja Novellihaasteen innoittamana valitsin luettavaksi novellikokoelman Mozartin hiukset, ja se oli menoa se. Nyt on kesken toinen Lintusen kokoelma, Tapaus Sidoroff.

   2. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Heljä Liukko-Sundström on ollut suosikkini pitkään. Seinällä on hänen suunnittelemansa kello, lahjaksi saatu ja aina silmää ilahduttava. Pidän myös hänen keramiikkatauluistaan. Taiteilijan käsistä syntyy niin ikään akryylimaalauksia kankaalle, ja hän on kirjoittanut ja kuvittanut lukuisia lastenkirjoja.

   3. Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? tai Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille (myös muut kulttuurin alat käyvät)?

Kirjailija Leena Lander on jo pitkään kiinnostanut minua, ja haluaisin tutustua hänen teoksiinsa paremmin. Pari hänen romaaniaan on filmatisoitu, ne olen nähnyt televisiossa: Tummien perhosten koti ja Käsky.

Kuvituskuvasarjan on piirtänyt Kate Greenaway (1846-1901) vuonna 1886. Hän oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Lisää kuvan tietoja löytyy tästä.

Aakkoset tähän asti: 
        A  Apple Pie              K  Knelt for It
        B  Bit It     
        C  Cut It     
        D  Dealt It

        E  Eat It

        F  Fought for It

        G Got It

        H Had It

        I (no rhyme)

        J Jumped for It

Naisten aakkoset: K

Naisten aakkosissa on vuorossa yhdestoista kirjain, K. Tarukirjan aloittamassa haasteessa "... etsitään naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Kysymyksiä on kolme." 

   1. Kuka on suosikkikirjailijasi?

K on jälleen helpompi kirjain, suosikkeja löytyisi useampikin, mutta valitsen heistä tällä kertaa Eeva Kilven. Hiljattain luin hänen hienon esikoiskirjansa, novellikokoelman Noidanlukko.

   2. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Tänään vastaus ei voi olla kukaan muu kuin Inari Krohn, kävin nimittäin iltapäivällä hänen upeassa retrospektiivisessä näyttelyssään Lähellä ja kaukana Riihimäen taidemuseossa. Näytteille on asetettu noin 100 teosta 1960-luvulta tälle vuosikymmenelle. Taidan käydä vielä uudelleen, ennen kuin näyttely päättyy. Taiteilija itse on paikalla esittelemässä näyttelyään pääsiäisen jälkeen lauantaina.  

   3. Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? tai Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille (myös muut kulttuurin alat käyvät)?

Haluaisin tutustua paremmin Inari Krohnin sisareen, kirjailija Leena Krohniin, jolta olen lukenut vasta pari kirjaa, viimeksi tiivistunnelmaisen ja kiintoisan teoksen Erehdys. Haluaisin nostaa esille myös Inari ja Leena Krohnin serkun, näyttelijä Heidi Krohnin, jonka roolitöistä olen pitänyt paljon niin televisiossa kuin elokuvissakin. 

Kuvituskuvasarjan on piirtänyt Kate Greenaway (1846-1901) vuonna 1886. Hän oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Lisää kuvan tietoja löytyy tästä.

Aakkoset tähän asti: 
        A  Apple Pie     
        B  Bit It     
        C  Cut It     
        D  Dealt It

        E  Eat It

        F  Fought for It

        G Got it

        H Had it

        I (no rhyme)

        J Jumped for it

Naisten aakkoset: J

Aakkoshaaste on ollut kolmisen kuukautta satunnaisella tauolla, joten on aika ottaa esille seuraava kirjain eli J. Kysehän on Tarukirjan haasteesta, jossa "... etsitään naisia, joiden etu- tai sukunimi alkaa tietyllä kirjaimella. Kysymyksiä on kolme." 

   1. Kuka on suosikkikirjailijasi?

Tähän valinta on itsestään selvä, Tove Jansson, vaikka hänet olisin voinut valita kakkoskohtaankin, sen verran hieno ja monipuolinen kuvataiteilija hän oli. Blogiaikana olen lukenut Toven kirjoista lapsuusajan "muistelmat" Kuvanveistäjän tytär sekä muumikirjat Muumit ja suuri tuhotulva ja Taikatalvi.

   2. Kuka nainen joltakin muulta kulttuurin alalta on suosikkejasi?

Toven lailla Riikka Juvonen on sekä kirjailija että kuvataiteilija. Pidän paljon hänen kuvituksistaan lasten- ja muissa kirjoissa. Kirjasammon sivulla on vaikuttava lista hänen töistään.

   3. Kehen kulttuurin edustajaan haluaisit tutustua paremmin? tai Kenet suursuosikkisi haluaisit nostaa esille (myös muut kulttuurin alat käyvät)?

Signe Hammarsten-Janssoniin! Tove Janssonin äiti on jäänyt minulle tuntemattomaksi, en muista nähneeni yhtään hänen työtään, vaikka hän oli ansioitunut graafikko. Hän piirsi 173 Suomen postimerkiä vuosina 1929-1962, julkaisi pilapiirroksia ruotsinkielisissä lehdissä ja suunnitteli pari sataa kirjankantta.

Kuvituskuvasarjan on piirtänyt Kate Greenaway (1846-1901) vuonna 1886. Hän oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Lisää kuvan tietoja löytyy tästä.

Aakkoset tähän asti: 
        A  Apple Pie     
        B  Bit It     
        C  Cut It     
        D  Dealt It

        E  Eat It
        F  Fought for It
        G Got it
        H Had it
        I (no rhyme)