Kallioista sielumaisemaa Mussalossa - ja tyttären syntymäpäivä 💖

Ihan Suomen parhaita merenrantakallioita löytyy Kotkan kaupungin Mussalossa. Tämä taisi olla kolmas tai neljäs kerta, kun kävin tuolla vierailemassa. Edelleen koskettaa ja kutsuu uudelleen. 

Täällä on varmaankin pientä ruuhkaa kesällä kauniilla kelillä. Isoilla kallioilla riittää tilaa aika monen monelle piknikille.

Täällä olen ainakin kahdesti vieraillut kuumassa tyvenessä. Merellä ei selvästikään kuitenkaan aina tuule - ainakaan rannalla. Harvoin meren rannalla joutuu keventämään vaatetustaan.

Meren rannalla kallion ja rantakivien lomassa sielu lepää ja silmä iloitsee. Tänne pitäisi ehtiä joskus ihan istumaan, kuuntelemaan, katselemaan ja tunnustelemaan tuulen virettä iholla. Laitetaan tämä reissulistalle 👍.

Toki, jos ei tykkää kivistä ja kalliosta, tänne ei yhtään kannata tulla. Vieressä olevasta Haminan kaupungista löytyy hiekkarantaa, jos se kutsuu paremmin. Kotkan kaupungissa on myös mahtavan upeita puistoja, jos kaupunkimiljöö sytyttää enemmän 💖.

Kallio jatkuu rannan jälkeenkin matkalla mantereelle. Tallattu polku näkyy tässä selvästi.

Tähän aikaan 'muutama' vuosi sitten olimme paikallisessa sairaalassa ihan tosissaan tyttären syntymän kanssa. Synnytys oli käynnistynyt jo päivällä, jolloin kävimme varmuudeksi sairaalassa tarkastuksessa. Aikeenamme oli mennä synnyttämään hänet naistenklinikalle Helsinkiin niin kuin veljensäkin aikoinaan. Sinne matkaa oli sata kilometriä, lähimpään keskussairaalaan ehkä noin 400 metriä?

Naistenklinikalla vauvat viettivät yöt omissa tiloissaan ja sairaalassaoloaika toisen lapsen kohdalla oli pari yötä. 'Kilpailutin' lähisairaalaa ja sieltä luvattiin vauvan yöpyminen samassa huoneessa ihan vieressä ja kotiutuminen seuraavana päivänä, jos kaikki olisi ok. Lähikeskussairaala veti tässä pitemmän korren. Emme lähteneet ajamaan Helsinkiin.

Nyt lapsi on jo erittäin pätevä aikuinen omassa ammatissaan ja vallan ihana ihminen (kuten tuo ensimmäinenkin lapsemme).

Minäkin uskon olevani oikein pätevä omassa ammatissani. Nyt vanhempani ovat kuolleet, eivätkä ole enää mitään mieltä osaamisistani. Juuri ennen heidän kuolemaansa minun osaamiseni ei onneksi ollut tärkeimmässä roolissa. Mahtavaa, että ehdittiin kohdata vaikka kuinka kovastikin muistisairauksien merkeissä. Ehdin saada arvostuksen kummaltakin vanhemmalta. Tavallaan se on tärkeää, tavallaan ei. Kiva, että sain arvostusta, mutta selviäisin ilmankin.

Lopun ajan arvostus tuli kuitenkin puskista ja ihan ekstrana. Se on aitoa ja arvostan sitä 💖

Päästiinpä lomalle alkuvaikeuksien jälkeen 🤗

Päästiin kuin päästiinkin lomalle täksi viikoksi, vaikka viime viikonloppuna näyttikin aika pahaenteiseltä. Miehen selkä äityi siihen kuntoon, ettei matkalle lähtemisestä arvannut haaveillakaan. Levolla, liikkeellä ja lääkityksellä saatiin selkä rauhoittumaan lopulta matkakuntoon. Toki matkalle lähdettiin päivää suunniteltua myöhemmin ja matkaa kutistettiin siten yhden päivän verran. Nyt matkalle pääseminen tuntui kuitenkin sitäkin arvokkaammalta asialta.

Tavallisesti suunnittelen kevät- ja syyslomiamme melkoisella pieteetillä, mutta tänä syksynä mentiin huomattavan paljon tavallista kevyemmällä suunnittelulla. Aika oli kortilla, joten vähempi suunnittelu sai riittää. Pääasia oli päästä kotoa pois irti arjesta.

Olemme liikkeellä vuokratulla matkailuautolla ja huomenaamulla suuntaamme kotiin. Matkailuauto sopii koiralliselle ihmiselle erittäin mainiosti lomavälineeksi. Pixiekin on oppinut jo vuosien aikana paljon matkustamista, odottamista, epävarmuutta ja yllätyksiä. Se kun ei ymmärrä niin paljon meidän matkaselostuksistamme ja sille kaikki on kuitenkin matkan varrella aika yllättävää. Kuten se, että joko nyt pysähdytään? Jatketaanko tästä vielä? Hei, minne tuo isäntämies oikein menee? Aikooko se jättää meidät tänne kaksin? Ettehän lähde mihinkään ilman minua? Ja niin edelleen.

Tänään saavuimme Kotkan Santalahteen. Tutuille ja kauniille rantakallioille piti suunnata heti pienen huilihetken jälkeen. Onneksi Varpu-myrsky oli jo kaikonnut ja aurinkokin kaivautui esiin pilviverhon takaa.

Huomenna siis kotiin. Ihana matkalla, vieläkin ihanampi sitten taas kotona. Sienestyshermo väpättää. Toivottavasti viikonloppuna keli on suotuisa ja on järkeä lähteä metsään 🍄🥰.

Mussalon siivekkäitä :-)

Mussalossa törmäsin todella moneen siipeilijään ;-) Jos keli oli ollut helpompi, olisin jäänyt kuvaamaan niitä oikein kunnolla. Lämpimästi porottava aurinko ja erittäin tuuleton keli ei houkuttanut pysähtymään pitkäksi aikaa aurinkoisiin paikkoihin.

Korentoja pörräsi aivan mahtavasti. Ehkä palaan tuonne hyvällä hellevarustuksella vartavasten korentokuvaamaan. Olisikohan tämä viherukonkorento? Toinen ehdotukseni on karvaukonkorento.

Tämän korennon tulkitsen viherukonkorentonaaraaksi. Edestä kuvattuna tuntomerkit ovat huonosti luettavissa ja voin olla kovastikin väärässä.

Tämä ei ole kuitenkaan korento, vaan isokoskelo jälkeläisineen. Ensin hieman näkymättömissä.

Paikan vaihto tarjosi paremman näköalan perheeseen. Poikaset ovat nämäkin jo melko isoja.

Poikaset nukkuvat :-)

Tällä hetkellä kotona on liian kuuma ;-) Sateita ja ukkosia on onneksi luvassa. Jos kelit pysyvät näin lämpöisinä, täytyy etätyöpiste virittää nykyistä viileämpään paikkaan :-)

Kesäistä viikon jatkoa sinulle!

Mussalon maisemia

Jos pidät merestä ja rantakallioista ja satut vielä liikkumaan Kotkan seuduilla, varaa ihmeessä ylimääräistä aikaa käydäksesi Santalahden luontopolulla Mussalossa. Reitti on kaksiosainen: On rantareitti ja metsäreitti. Laiskana valitsin vain itselleni ennalta mieluisan rantareitin.

Reitti oli melkoisen helppokulkuinen, mutta jalkaan kannattaa varata maastokävelyyn sopiva kenkäpari. Tavalliset lenkkarit eivät välttämättä ole riittävän pitävät kosteilla keleillä. Vaelluskenkien pohjat pitävät sen sijaan monenlaisessakin maastossa.

Santalahden luontopolun suurin ilon aihe minulle oli sen rantakallioita nuoleva reitti. Keli oli lämmin ja läkähdyttävän tyyni. Tuulen varalle varaamani huppari pysyi keikkumassa lanteilla koko matkan.

Rakastan rantakallioita, toki kaikkia muitakin kallioita :-) Veden äärellä kalliolla on yksi maailman parhaita paikkoja olla ja kuunnella niin itseään kuin luontoakin.

Edit 15.6.: Korentoja riitti melkein ruuhkaksi asti. Vain kuumuus hillitsi kuvaushimoa :-)

Tytär oli kanssamme viikonlopun ja poikakin kävi lauantaína. Olimme pitkästä aikaa koossa koko perhe ja se tuntui todella hyvältä :-)

Terveyshuolten kanssa olisi monta vaihtoehtoa: voisi panikoida, jäätyä, eristäytyä, tukeutua lähimmäisiin, heittäytyä vaativaksi muita kohtaan tms. Meillä perhe puhaltaa ihanasti yhteen hiileen. Ajat ovat kovia, mutta toivomme parasta.

Aurinkoista ja helteistäkin alkavaa viikkoa!

Mussalon kallioilla kelpaa olla :-)

Eilinen ja tämä päivä kuluivat rästiin jääneiden lomapäivien pitämisen merkeissä. Eilen kävin mm. Kotkan Mussalossa Santalahden luontopolulla ja tänään olemme saaneet tyttären seuraamme pariksi päiväksi.

Santalahden luontopolku oli mahdottoman iloinen kokemus ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille Kotkan seudulla liikkuville. Kun ottaa eväät mukaan, voi nauttia upeista maisemista ihan rauhassa :-)

Kirjoittelen Mussalon reissusta myöhemmin lisää. Tällä kertaa osui käsittämättömän tuuleton merenrantapäivä.  Meri oli melkein tyyni ja minulla oli kovasti kuuma ;-)

Viikonlopuksi on luvattu mahtavaa säätä. Mitä on ohjelmassasi?