Revontuli ja iglut Hankasalmella - tulipas nyt hemmoteltua itseään 🥰

Tänään olen siirtänyt jo lähemmäs 20 sisätiloihin siivet suppuun -asentoon jymähtänyttä nokkosperhosta ulos vapauteen. Nokkosperhosia tulvii sisään avoimista ikkunoista, mutta suurin osa niistä onneksi löytää omin neuvoin tiensä jonkin avoimen ikkunan kautta ulos. Jotkut päätyvät hämärän käytävän tai vaatehuoneen kattoon tai seinälle lepäämään ja valoa odottamaan. Ihan kuin olisi ilta ja jäätäisiin aamua odottamaan. Sitä vain ei itsekseen tuolla hämärässä tapahdu.

Tänään mieheni huomasi ensimmäiset kolme lepäilijää ja ne kuljettelin yksi kerrallaan ikkunalle vapauteen. Mutta samalla silmä huomasi yhä enemmän eksyneitä lepäilijöitä ja 'pelastusoperaatiosta' tulikin ihan huomattava kuumajumppa. Lähemmäs parikymmentä nokkosperhosta on siis pelastettu tänään. Ne ovat varmaankin päätyneet paikoilleen useammankin päivän aikana.

Minilomalla tyttären kanssa kävimme tavallista kalliimmassa ja hienommassa paikassa yöpymässä. Aikaa oli kuitenkin vain yhden yön lomaan ja päätimme panostaa siihen kunnolla. Lomakeskus Revontuli sijaitsee Hankasalmella, meiltä reilun kolmen tunnin ajomatkan päässä. En tavallisesti mainitse käyttämiäni palveluita nimellä, mutta tällä kertaa en malta olla jakamatta tätä minulle uniikkia lomakokemustani. Kyseessä ei siis ole minkäänlainen yhteistyöpostaus, vaan vain Susannan terveiset hyvästä lomakohteesta.

Revontulen erikoisuutena ovat lasi-iglut, joiden vuoksi sinne päädyimme. Varasimme ihan rannalla sijaitsevan Deluxe-iglun kahdella makuuhuoneella, jotta kumpikin voi mennä oman vuorokausirytminsä mukaisesti toista häiritsemättä. Jälkiviisaasti todettuna olisi varmaan kannattanut saman tien varata hemmottelupaketti, sillä halusimme ruokaillakin paikan päällä. Nyt jouduimme varaamaan paikan illalliselle erikseen. Mutta menipä tuo näinkin.

Tässä yleisnäkymää paikalta. Oikealla meidän Kuiske-niminen iglumme ja vasemmalla näkyy kaksikerroksinen iglu, jossa makuutilat ovat ylhäällä ja oleskelu- sekä wc-tilat alakerrassa. Kaikista igluista on näkymä järvelle, nämä ja pari naapuri-iglua ovat kaikkein lähimpänä rantaa.

Tältä Kuiske näyttää sisäänkäynnin luota.

Iglun molemmissa makuuhuoneissa oli ilmalämpöpumput. Kuumasta porotuksesta huolimatta huoneet saatiin nopeasti nukkumalämpöisiksi (tai -viileiksi). Iglun patio oli järven ja iglun välissä ja sinne kuljettiin puista polkua pitkin.

Tästä katsottuna vasemmalla oli tyttären makuuhuone ja oikealla minun makuuhuoneeni. Tästäkään kuvasta ei näy vielä koko kokonaisuus.

Tässä minun makuuhuoneeni. Varsinaisten ikkunoiden eteen sai vedettyä pimennyskaihtimet, mutta kattoikkunoissa ei ollut mitään verhoja. Se vähän jännitti aluksi, sillä aurinko porotti katosta kuumana sisään ja huoneessa oli kuuma. Kun sitten opittiin pelaamaan ilmalämpöpumpun kanssa, tilanne muuttui yllättävän nopeastikin mukavaksi.

Tuossa seinän takana on iglun toinen makuuhuone. Sinne ei ollut tirkistelyikkunaa 😏. Minun huoneeni oli ilta-auringon suuntaan.

Tyttären makuuhuone oli jotakuinkin samanlainen, vain erilaiset luontoaiheiset taulut seinällä.

Ja vielä kännykkäkuvat aamun ensiväreistä aamukahden jälkeen sisältä makuuhuoneesta, ennen kuin päätin kiirehtiä kuvaamaan patiolle näkyä ihan omalla kameralla.

Tavallaan hieman jopa hävettää tällainen omaan oloon törsäily, mutta ehkä viimeistään tässä iässä on sitku-elämälle hyvä tulla jo päätöstä. Monta pientä unelmaa olen vuosien varrella toteuttanut. Tämä ei ollut unelmalistalla (kun en tiennyt tällaisesta), mutta olo oli kuin olisi toisella planeetalla käynyt. Täydellinen irtiotto arjesta 🥰. Molemmat olimme mahdottoman tyytyväisiä koko reissuun.